Heipä hei!
Tämän tekstin myötä herää henkiin Luonnon Sylin blogi. Blogin tarkoituksena on kertoa maaseudun elämästä iloineen ja suruineen, päästää lukija pintaa syvemmälle Luonnon Sylin toimintaan. Luonnon Syli sijaitsee keskellä Suomea, Pohjois-pohjanmaalla, Kärsämäellä. Paikkakunnan upea puhdas luonto luo kauniit puitteet elämysmatkailuun ja vilkas nelostie mahdollistaa helpon liikkumisen ”keskelle ei mitään”. Kärsämäki on kokoaan suurempi paikkakunta monella tapaa. Sen tulette tekin blogin lukijat todennäköisesti huomaamaan.
Yrittäjänä toimii allekirjoittanut, eli reilu 3-kymppinen reipas ja rempseä nainen. Perheeseen kuuluu 3 lasta, mies ja ”seniori-pappa” Heikki eli 9-kymppinen talon alkuperäinen isäntä. Asumme perinteisessä maalaistalossa, samassa talossa asuu monta sukupolvea. Se tuo mukanaan omat lisämausteensa elämään. Yksikään päivä ei ole samanlainen. Vanhimmat lapset käyvät viikonloppuisin isällään toisella paikkakunnalla. Silloin voisi pihamaalla pitää vaikka hiljaisuusretriittejä?
Maatilamme on keskittynyt viljan tuotantoon sen jälkeen, kun rupesin tilalle jatkajaksi. Vielä 2014 kuului laitumelta ammumista, kun 13 lypsävää lehmää käyskenteli pellolla. Ei navetta nytkään tyhjillään ole, ehei, siellä asustaa kanoja, jättipupuja ja lampaita. Ne eivät ole tuotantoeläimiä, vaan lemmikkieläimiä ja mahdollistavat osittain omavaraisempaa elämää. Kanat syövät kotiruoanjämiä teollisen kananrehun rinnalla. Olemme kananmunien suhteen omavaraisia. Jättipuput hankittiin alun perin lihantuotantoa varten oman perheen tarpeisiin. Isäpupu Rumpali ja äitipupu Pupsi hankittiin sillä ajatuksella, että niiden poikaset sitten pistetään pataan. No, kuinkas kävikään? Ihan liian söpöjä! Ei niitä voinutkaan syödä. Onneksi kaikille poikasille löydettiin helposti uudet kodit. Olen huomannut, että se helpoin reitti on harvoin minusta se hauskin. Siinä on osasyy meidän lampaiden olemassaoloon. Minulla oli kunnianhimoinen ajatus siitä, että haluan itse keriä lampaat ja kehrätä villasta lankaa, värjätä luonnonvärein. En sitten ajatellut kävellä k-kauppaan ostamaan seiskaveikkaa hyllystä!
Olen kotoisin tältä tilalta missä Luonnon Syli toimii. Lähdin kymmeneksi vuodeksi maailman tuuliin, opiskelemaan ammattikorkeakouluun sosionomiksi ja töihin niin lastensuojelupuolelle kuin pitkäaikaistyöttömien auttamisen pariin. Vaikka kaikki oli periaatteessa hyvin, kyti kuitenkin jossain ajatus siitä, etten tule asumaan loppuelämääni kaupungissa. Halusin takaisin paikkaan, jossa vuodenajan voi aistia jopa silmät kiinni, tuoksun perusteella (enkä puhu nyt lehmän sonnasta). Tilaisuuden tultua riuhtaisin itseni irti kaupungin vilinästä ja muutin takaisin kotitilalleni lasteni kanssa. Muutto tapahtui keskellä talvea, joulukuussa, jolloin täällä on todella pimeää suurimman osan ajasta. Katuvaloja ei ole 9 kilometrin säteellä ja tienauraajaa saa odotella, se on tehtävä itse. Onneksi on tekevä mies talossa, kumppanini Markus on harvinainen monitoimimies.
Tilalla häärää ydinperheen lisäksi talon ”ei niin vanha vanha isäntä” eli isäni Juha, joka tilaa viimeksi ennen minua pyöritti. Eihän yrittäjä osaa lopettaa työntekoa vapaa-ajallakaan tai eläkkeellä, toimeliaisuus pysyy. Ja hyvä niin! Isäni touhuaa tilalla lähes päivittäin. Milloin korjaa jotakin, milloin köröttelee traktorilla pitkin peltoja ja metsiä, millon rakentaa jotakin…aina liikkeessä. Hän on myös monitaitoinen ihminen, kuten maatilalliset yleensä ovat. Laavut ja muut rakennelmat ovat hänen käsialaansa, puiden kaadosta lähtien. Minä olen vastaavasti ideanikkari, joka saa nämä kaksilahkeiset pudistelemaan päitään mitä hulluimmilla ajatuksilla.
Jo 2008 heti sosionomiopintojen loputtua jatkoin restonomiksi opiskelua, mutta perheen kasvaessa opiskelu jäi. Matkailu kiehtoi jo silloin ja kansainvälisyys kiinnosti. Kävin opiskelujeni ohessa Kiinassa 3kk vaihdossa ja opin siellä paljon myös omasta maastani. Opin arvostamaan luonnonantimiamme aiempaa enemmän. Kävimme läpi luonnonyrttejä ja niiden parantavia ominaisuuksia. Moni kiinalaisille ”kullan arvoinen” kasvi on meille ihan arkipäiväinen ja lähes arvoton. Oli avartavaa huomata, että kiinalaiset elävät hektistä ja osittain todella high-teck elämää betonibunkkereissaan, mutta silti luonto on heille parantava ja arvokas elementti. En ole kovin hengellinen ihminen, mutta luontoa ja luonnonvoimia kunnioitan suuresti. Luonnon Sylin yhtenä pääajatuksena on tuoda luonto lähelle ihmistä. Nykyajan ihminen on vieraantunut luonnosta ja jopa pelkää kesyttämätöntä luontoa. Tahdon auttaa voittamaan pelkoja ja ennakkoluuloja, mahdollistaen luontokokemuksia myös kokemattomammille matkailijoille. Puhdas luonto ja puhdas kotimainen ruoka ovat Luonnon Sylin kulmakiviä. Tarkoituksena on rakentaa kevään aikana pitkospuut maatilan pihalta metsään ja Koskenmökille sekä tulipaikalle asti. Pitkospuista tulee leveät, jotta pyörätuolilla ja lastenvaunuilla on mahdollista kulkea metsän siimekseen. Haluan tuoda luonnon kaikkien ulottuville.
Nuorimman lapsen syntymän myötä 2017 alkoi kypsyä ajatus siitä, että nyt voisi olla myös Luonnon Sylin aika tulla todeksi. Opiskelin äitiysloman aikana luomutuotannon perusteita sekä matkailun- ja markkinoinnin kesken jääneitä opintoja loppuun. Toukokuun 2018 lopussa olisi tarkoitus käynnistää Luonnon Sylin toimintaa Koskenmökin majoituksen, ulkosaunan ja paljun sekä ohjelmapalveluiden osalta. Kunhan toukotöiltä ehditään, niin monitoimimiehet rakentavat laavuihin katot ja tulipaikat, jolloin majoituspuoli voi käynnistyä täydellä teholla. Uskon yhteistyön voimaan ja haluan tuoda lisää ”pöhinää” koko paikkakunnalle. Kärsämäellä on enemmän potentiaalia matkailun saralla, kuin mitä paikalliset tällä hetkellä ymmärtävätkään. Meille tämä kaikki on vain arkipäivää, mutta muille Kärsämäki on täynnä unohtumattomia elämyksiä.
Tervetuloa seuraamaan Luonnon Sylin matkaa!
Terveisin, Virpi
