-Mitä veit mukanasi?
Vuosi on ollut tähänastisen elämäni raskain. Alkuvuosi vei jaksamisen äärirajoille henkilökohtaisen elämän saralla. Tilan ikivanha isäntä vaipui ikiuneen tammikuussa ja samoihin aikoihin avoliittoni juniorin isän kanssa päättyi. Talo tuntui totaalisen tyhjältä. Välillä oli niin hiljaista, että olisi voinut kuulla melkein seinien puhuvan. Toki kolme pojanviikaria piti huolen, ettei heidän läsnäolleessaan välillä kuullut edes omaa ääntään, vaikka tiettävästi aukoi suutaan äänihuulten heiluessa. Arki piti kiireisenä ja tilan eläimet sekä pihapiiri kaipasivat päivittäistä huolehtimista, ei auttanut jäädä pirttiin voivottelemaan elämän surkeutta. Olo oli toisaalta huojentunut, huoli ikivanhasta isännästä poissa ja odotukset puolisoa kohtaan kadonneet. Vastuu paletin pyörittämisestä yksin painoi harteita, vaikka palo yrityksen menestymisestä ja visiot tulevaisuudesta antoivat voimaa. Koin, että nämäkin haasteet on käännettävä mahdollisuudeksi.
Pyörin ikivanhan isännän tyhjillään olevassa asunnossa miettien tulevaa. Hänen eläessään ei asunnossa saanut tehdä muutoksia. Olin tulkinnut tämän tavaksi kunnioittaa edesmenneen vaimonsa kädenjälkiä ja elämää. Asunto oli kuin aikakapseli, jonka sisällä aika oli pysähtynyt tiettyyn hetkeen. En halunnut ”tuhota” aikakapselia, vaan suunnittelin sen ympärille uutta yritystoimintaa. Luonnon Sylin mummola oli syntynyt. Huonekaluja järjestelemällä ja tavaraa hieman karsimalla syntyi pieni lämminhenkinen kahvio ja matkamuistomyymälä. Asiakkaani pystyisivät jatkossa ruokailemaan myös sisätiloissa, mikä on tietysti säävaihteluiden vuoksi iso asia. Samalla sain myös jaksamistani tukemaan oman toimiston, pystyin vihdoin erottamaan paremmin yritys- ja yksityiselämän toisistaan. Enää yrityskansiot eivät asuneet makuuhuoneessani, vaan niille oli oma paikkansa. Sain LÄHTEÄ töihin, en ollut töissä koko ajan. Muutamalla ovella on ihmeitä tekevä vaikutus ihmismieleen.
Kaikesta huolimatta minun oli haastavaa saada Luonnon Sylin mummolaa putiikkeineen auki. Tila oli valmis, mutta rajallisten voimavarojeni lisäksi lastenhoito-ongelma oli todellinen. Reilun vuoden ikäisen lapsen kanssa työskentely oli haastavaa, korostaen olemattomia turvaverkkoja. Keskitin voimani asiakasryhmiin ja hoidin ne kunnialla, mutta ”lapsivapaata” työaikaa oli niiden lisäksi hankala ennakoida ja löytää, joten kaikille avoimet tapahtumat jäivät minimiin. Paperityöt hoidin yleensä öisin, lasten nukkuessa. Muisti reistaili ja keho huusi lepoa.
Mielessä pulppusi uusia ideoita, mutta moni asia jäi toteuttamatta sekä oman rajallisuuden ymmärryksen, että uskalluksen puutteessa. Halusin tehdä ensin pohjatyöt riittävän vankasti, jotta hyppääminen suunniteltuun tuntemattomaan ei tuntuisi niin hurjalta. Kansainvälinen yhteistyö otti tuulta alleen hetkeen tarttumalla, kun yrityksen potentiaali huomattiin Aasian markkinoilla. En ole eläissäni stressannut niin paljon, kuin ennen ensimmäisen testiryhmän saapumista. Onnistumisen edellytys oli hyvät verkostot muiden paikallisten yritysten kanssa. Yhteistyö tuotti hedelmää ja testiryhmä oli tyytyväinen siihen, mitä Kärsämäellä oli tarjota.
Loppuvuotta kohti energiani alkoi palautua. Ihmisiltä saatu aidon positiivinen palaute Luonnon Sylin ympäristöstä ja tekemästäni työstä voimautti joka sanalla ja hymyllä pitkin vuotta. Tunsin, että olen kaikesta huolimatta oikealla tiellä. Luovuttaminen ei ollut vaihtoehto missään vaiheessa. Joka aamu piti vain jaksaa nousta ylös, hengittää syvään ja päättää tehdä parhaansa. Marraskuussa tein lopullisen päätöksen Kärsämäen kunnan palveluksesta irtaantumisesta. Päätin, että vuosi 2020 on minun vuoteni, rohkeuden vuosi. Päätöksen myötä saan keskittyä Luonnon Sylin kehittämiseen 110% uuden vuoden alusta lähtien. Juniori lähtee hoitoon, arki muuttuu. Vuonna 2020 olen itselleni armollisempi, pidän itsestäni parempaa huolta. En enää tee töitä öisin. Annan ympärilläni olevalle luonnolle ja rauhalle mahdollisuuden tulla entistä lähemmäksi myös itseäni. Erään asiakkaani sanoin: ”Olet niin onnekas, kun saat olla täällä joka päivä!”. – Niin olen!
Kiitos oppitunneista vuosi 2019. Tervetuloa rohkeuden vuosi 2020!
-Luonnon Sylin emäntä Virpi
